Toiseksi viimeinen pysähdyksemme oli kaupungissa nimeltä Da Nang.
Arska halusi katsomaan lukemistaan muinaisista patsaista ja temppelistä, joten neuvottelimme taas satamassa parveilevien kuskien kanssa päiväretkestä sinne.
Heiltä löytyi luonnollisesti enemmän intoa kuin taitoa, mutta pääsimme sopimukseen ja lähdimme autoretkelle.
Vessatauko pidettiin paikallisessa veistämössä, josta olisi saanut ostaa mukaansa jos jonkinlaista patsasta.
Pysähdyimme Hoi An -nimisessä kaupungissa, jota tutkimme noin tunnin verran.
Mukaan tarttui muutamia mahtavia matkamuistoja.
Juomatauolla teimme tuttavuutta parin paikallisen daamin kanssa.
Molemmat olivat niin ihastuttavia, että olisimme voineet viedä heidät kotiin.
Keskustellessamme kuskin kanssa jatkosta kävikin ilmi, että pieni kielimuuri oli luonut väärinkäsityksen ja kuski oli tuonut meidät aivan eri paikkaan kuin piti.
Naurusta toivuttuamme päätimme jatkaa kuskin mielen mukaan, joten seuraavaksi vuorossa oli lounas eikä ollenkaan huonossa paikassa.
Vietnamilaiset ovat erittäin sosiaalista, uteliasta ja iloista kansaa. Tämä nuori nainen tuli kysymään meiltä kaikilta syntymävuottamme ja kertoi sitten minkälaisia olemme kiinalaisen eläinhoroskoopin mukaan.
Hän aloitti keskustelun toteamalla, että me emme ainakaan ole venäläisiä, sillä "they only drink vodka and never smile. You smile. Where you from?"
Me joimme vain mehua ja kookosta ja silti meininki oli aivan ratkiriemukasta.
Ruokailtuamme jatkoimme takaisin Da Nangiin ja saimme kuin saimmekin nähdä patsaan.
67 metriä korkea Armon Jumalatar Bodhisattva oli kaunis ilmestys...
...ja monet kävivät rukoilemassa hänen edessään.
Me kävimme vielä muutaman minuutin katsomassa paikallisten kalastajien veneitä pitkällä (ja muuten täysin autiolla!) hiekkarannalla.
5 ja puolen tunnin retkemme oli lopulta aivan erinomainen ja maksoi kolmelta hengeltä yhteensä 90 dollaria.
LaSin ihastus Vietnamiin vain syveni ja päätimme tulla tänne pian lomalle.
Hintataso on huomattavan edullinen, väestö viehättävää ja uusia hotelleja rakennetaan Da Nangin ennen autiolle rantakaistaleelle parin kilometrin päähän kaupungista koko ajan.
Vietnam hurmasi meidät.
Viimeisenä stoppina Halong Bay.
Päivän palindromi (á la Lala):
Aapo U, hieman Te ivaatte pastoria. Airot sapettaa: Vietnam ei huopaa.
Arska halusi katsomaan lukemistaan muinaisista patsaista ja temppelistä, joten neuvottelimme taas satamassa parveilevien kuskien kanssa päiväretkestä sinne.
Heiltä löytyi luonnollisesti enemmän intoa kuin taitoa, mutta pääsimme sopimukseen ja lähdimme autoretkelle.
Vessatauko pidettiin paikallisessa veistämössä, josta olisi saanut ostaa mukaansa jos jonkinlaista patsasta.
Pysähdyimme Hoi An -nimisessä kaupungissa, jota tutkimme noin tunnin verran.
Mukaan tarttui muutamia mahtavia matkamuistoja.
Juomatauolla teimme tuttavuutta parin paikallisen daamin kanssa.
Molemmat olivat niin ihastuttavia, että olisimme voineet viedä heidät kotiin.
Keskustellessamme kuskin kanssa jatkosta kävikin ilmi, että pieni kielimuuri oli luonut väärinkäsityksen ja kuski oli tuonut meidät aivan eri paikkaan kuin piti.
Naurusta toivuttuamme päätimme jatkaa kuskin mielen mukaan, joten seuraavaksi vuorossa oli lounas eikä ollenkaan huonossa paikassa.
Vietnamilaiset ovat erittäin sosiaalista, uteliasta ja iloista kansaa. Tämä nuori nainen tuli kysymään meiltä kaikilta syntymävuottamme ja kertoi sitten minkälaisia olemme kiinalaisen eläinhoroskoopin mukaan.
Hän aloitti keskustelun toteamalla, että me emme ainakaan ole venäläisiä, sillä "they only drink vodka and never smile. You smile. Where you from?"
Me joimme vain mehua ja kookosta ja silti meininki oli aivan ratkiriemukasta.
Ruokailtuamme jatkoimme takaisin Da Nangiin ja saimme kuin saimmekin nähdä patsaan.
67 metriä korkea Armon Jumalatar Bodhisattva oli kaunis ilmestys...
...ja monet kävivät rukoilemassa hänen edessään.
Me kävimme vielä muutaman minuutin katsomassa paikallisten kalastajien veneitä pitkällä (ja muuten täysin autiolla!) hiekkarannalla.
5 ja puolen tunnin retkemme oli lopulta aivan erinomainen ja maksoi kolmelta hengeltä yhteensä 90 dollaria.
LaSin ihastus Vietnamiin vain syveni ja päätimme tulla tänne pian lomalle.
Hintataso on huomattavan edullinen, väestö viehättävää ja uusia hotelleja rakennetaan Da Nangin ennen autiolle rantakaistaleelle parin kilometrin päähän kaupungista koko ajan.
Vietnam hurmasi meidät.
Päivän palindromi (á la Lala):
Aapo U, hieman Te ivaatte pastoria. Airot sapettaa: Vietnam ei huopaa.
2 kommenttia:
Hieno palindromi!!!
Sanoo Katri
Mitä te olette kiinalaisittain?
Patsas on upea!
Lähetä kommentti