LaSi matkustaa seuraavan reilun vuoden sinne, minne työ vie. Elokuisen Alaska/Kanada-pätkän jälkeen ohjelmassa ei ole yhtään vapaa-ajan matkaa. Erikoinen tilanne... täysin uusi.
Pakkaamista odotteleva Satsuma tiistai-iltana.
Luonnollisesti työmatkojen muistot ovat vähän erilaisia, mutta raportoimme niidenkin kohokohdat. Jipii!
Seitsemäs kerta Heathrow'lla tänä vuonna... mihinkäs sitä hyvän vaihtaisi.
Mikäli Tukholmaa tai Maarianhaminaa ei lasketa, suuntautuu Sin ensimmäinen työmatka Las Vegasiin. Jännä.
Olen täällä 9 päivää 24 hengen ryhmän kanssa (13 Pafin nettisivujen kautta matkan voittanutta pelaajaa ja 11 kaveria) World Series of Pokerissa eli WSOP:ssä. Minä en pelaa, minä paimennan ;).
Yövymme hotelli Palazzossa. Huoneessa voisi pitää vaikka pyjamabileet koko porukalle eikä tulisi varmaan edes ahdasta...
Suosittelemme lähtösatamaan saapumista vähintään yhtä yötä ennen. Nämä laivat eivät odota myöhästyneitä ja mikäli haluaa mukaan seuraavasta satamasta, on itse velvollinen maksamaan matkakustannukset.
Lähtöselvitys on tehtävä vähintään 90 minuuttia ennen arvioitua lähtöaikaa.
Paikalla voi olla vaikka kymmeneltä aamulla, jos haluaa.
Laivaan pääsee heti kun mahdollista.
Terminaaliin tultaessa matkalaukuissa on oltava hyttitunniste (printataan itse netistä tai saadaan henkilökunnalta) ja ne luovutetaan henkilökunnalle.
Laukkuja ei saa viedä itse laivaan. Turvallisuussyistä, luonnollisesti. Ne tuodaan iltapäivän aikana hytin oven eteen. Kannattaa siis pakata saman päivän tarpeet käsimatkatavaroihin.
Käsimatkatavarat saa viedä itse. Jos on laivassa kovin aikaisin (Royalilla ennen klo 13.00), hytteihin ei vielä pääse sisään.
Lähtöselvityksessä pitää olla passi, veloitettava luottokortti ja risteilyasiakirjat. Ne pitää tulostaa itse netistä varaussivulta neljä päivää ennen lähtöä. Lähtöselvityksessä täytetään terveydentilapaperi (ettei levitä mitään tarttuvia sairauksia), otetaan valokuva ja liitetään laivatiliin (jotta SeaPass toimii henkilöllisyystodistuksena),skannataan passi ja luottokortti ja allekirjoitetaan veloitussopimus ja saadaan SeaPass-kortti.
Kun on luovuttanut laukut ja käynyt lähtöselvityksessä, otetaan ensimmäinen valokuva.
Niitä napsitaankin sitten joka käänteessä tästä eteenpäin. Amerikkalaiset rakastavat poseeraamista ja menevät sen seitsemään erilaiseen perhepotrettiin jokaiselle vastaantulevalle valokuvaajalle. Jokaisena iltana ja joka satamassa käydään kuvaajalla ja lopputulokset maksavat $19.95/ kappale.
Kuvia myydään joka risteilyllä useita tuhansia. La pitää niitä sekä rahantuhlauksena että ajanhukkana ja Si ostaa joka matkalta ainakin kaksi.
Allure 2012
Sitten astutaan laivaan.
Laivasta ei ole mikään pakko sen jälkeen poistua. Varsinkin kokeneet risteilijät ovat saattaneet käydä suosituimissa satamissa kymmenen kertaa ja jäävät mieluummin lähes tyhjään laivaan nauttimaan rauhasta.
Explorer, 2008
Laivayhtiö järjestää omia retkiä kaikissa satamissa ja ne voi ostaa joko etukäteen tai laivasta. Monet ostavat retkensä paikallisilta yrittäjiltä, jolloin ne yleensä saa vähän halvemmalla. Jotkut eivät osta mitään retkiä, vaan tutustuvat satamiin omatoimisesti. Olemme kokeilleet kaikkia vaihtoehtoja ja teemme niin jatkossakin. Kaikissa on omat puolensa.
Tässä asiassa CruiseCritic on aivan ehdoton apu satamaoppaineen ja -kokemuksineen.
Nieuw Amsterdam odottaa palaavia matkustajia, Kusadasi 2012.
Joissain satamissa laiva ei ole laiturissa, vaan ankkuroituna. Silloin liikutaan kuljetusveneillä eli tendereillä.
Laivassa on oltava takaisin 30 minuuttia ennen sen lähtöä.
Koska jokainen matkustaja näyttää SeaPassia mennessään ulos ja tullessaan sisään, on päällystöllä koko ajan tiedossa, kuinka monta matkustajaa puuttuu. Mikäli ei ole palannut määräaikaan mennessä, saattaa käydä huonosti.
Jos laivassa pitää olla 16.30, jotta se voi lähteä 17.00 ja 17.10 kaksi matkustajaa puuttuu, voi lopputulos olla tämä:
Silloin voi syyttää vain itseään.
Voi tietysti myös olla, ettei laivasta löydä ulos. Se on kuitenkin jo saavutus, sillä kylttejä ja opasteita on veneet väärällään.
Laivoissa on aina matkustajille pakollinen turvallisuusharjoitus eli Muster Drill. Se pidetään useimmin hieman ennen laivan lähtöä ja se on todellakin pakollinen. Costa Concordian jälkeen joistain laivoista on jopa heitetty ulos matkustajia, jotka ovat kieltäytyneet osallistumasta.
Olkaa ajoissa paikalla. Muster Drill alkaa vasta, kun kaikki matkustajat on rekisteröity saapuneiksi. Kaikki ravintolat ja baarit suljetaan sen ajaksi ja hytit tarkistetaan.
Useimmiten harjoitus on erittäin helppo. Katsotaan SeaPassista oma asema, tarkistetaan sen sijainti hytin ovesta, mennään paikalle viimeistään yleishälytyksen (seitsemän lyhyttä ja yksi pitkä äänimerkki) kuuluessa, kuunnellaan kapteenin kuulutus ja katsellaan miehistön pelastusliivien pukemisohje. Se on siinä.
Muster Drill Navigatorilla 2012
Henkilökuntaa on hieman eri määrä kuin mihin me olemme tottuneet. Siinä missä meidän kotoisilla laivoillamme yhtä henkilökunnan jäsentä kohden on (laivan ollessa täynnä) 12-18 matkustajaa, on suhde loistoristeilijöillä 1 työntekijä -3 matkustajaa. Eli 3000 matkustajaa, 1000 työntekijää.
Ja sen kyllä huomaa. Henkilökuntaa on joka paikassa.
Kuvitellaanpa tilanne:
Makaat aurinkokannella paahtavassa paisteessa. Janottaa melkoisesti, mutta samalla laiskottaa ihan turkasesti. Lähin baari on uima-altaan toisella puolella, mutta millään ei jaksaisi nousta ylös tästä niin mukavasta asennosta. Vaihtoehtoja on kaksi:
1) Odotat kolme minuuttia, niin kuulet kantta kiertelevän tarjoilijan huikkaavan: "Drinks! Bar service!" ja nostat kätesi. Tarjoilija tulee luoksesi, ottaa tilauksesi ja tuo juomasi muutaman minuutin päästä.
2) Nostat kätesi, niin tarjoilija tulee heti nähdessään sen eli todennäköisesti alle minuutissa.
Helppoa.
Jokaisella matkustajalla on oma hyttipalvelija eli stateroom attendant. Meistä attendantien hämmästyttävin kyky on muistaa kaikkien matkustajien nimet ensimmäisestä päivästä lähtien.
Toiseksi hämmästyttävin on pyyhe-eläimet. Ne ovat vain niin siistejä.
Joka toinen ilta odotamme suurella jännityksellä, minkälainen kaveri sängyllä (tai katossa) odottaa.
Lepakko on ehkä paras ikinä.
Jokaisella attendantilla on käytävästä riippuen 8-20 hyttiä vastuullaan ja hytit siivotaan kahdesti vuorokaudessa, aamupäivällä ja illallisen aikana. Ne imuroidaan, siistitään (jos jätit vaatteet myttyyn lattialle, ne on viikattu ja nostettu sohvalle), sängyt pedataan ja likaiset pyyhkeet vaihdetaan puhtaisiin. Attendantilta voi pyytää kaikkea hyttiin liittyvää, esimerkiksi sänkyjen erottamista/yhdistämistä, minibaarin täydennystä/tyhjennystä (ei juomalla ;)), jäitä, viinilaseja, pesulapusseja, lisähenkareita...
Muistelemme suurella lämmöllä Garnetia, Ancelia, Wendyä, Hopetonia ja Sangia. He ovat kaikki pitäneet meistä hyvää huolta.
Hyttikäytävä lähtöaamuna
Jokaisella laivayhtiöllä on omat säännöt, mitä saa viedä mukanaan laivaan.
Useimmiten vahvoja alkoholijuomia ei sallita ja niiden salakuljettamiseen suhtaudutaan vakavasti. Samoin satamista tai laivan myymälästä ostetut pullot saa mukaansa vasta viimeisenä risteilypäivänä.
Jotkut yhtiöt (ainakin Royal ja Celebrity) sallivat tuoda kaksi viinipulloa per hytti. Jos ne haluaa juoda ravintolassa, joutuu niistä pulittamaan lisämaksun ($25).
Hyttiin voi luonnollisesti tilata etukäteen vaikka mitä: teemakoristeita, syötävää, juotavaa, kylpytakit, kukkia...
Palvelu on hyvin amerikkalaista. Kaikki hymyilevät, tervehtivät ja ovat kertakaikkisen kohteliaita.
Suomalaista mokoma virnuilu ja pokkurointi hämmentää. Ja auta armias, kun välillä ne alkavat laulaa ja tanssia!
Tanssivat ja laulavat tarjoilijat MDR:ssä, Allure 2012
Ruokakin paloitellaan valmiiksi.
Hyttejä on tietenkin moneen eri makuun.
Inside... riemua risteilyllä.
Oceanview.
Balcony.
Useimpien maksimihenkilömäärä on kaksi. Joissain hyteissä on vuodesohva ja joissain sängyn yläpuolella Pullman Bed eli meille tuttu avattava yläpunkka.
Näitä suositellaan usein vain lapsille. Risteilyt kuitenkin kestävät yleensä vähintään viikon ja varsinkin vaatekaappi ja kylpyhuone voivat käydä nopeasti ahtaaksi useammalle kuin kahdelle aikuiselle.
Koska matkalaukkuja ei tuoda itse laivaan, ei niitä myöskään viedä itse pois. Viimeisenä iltana laukut pakataan ja jätetään hytin oven ulkopuolelle, josta henkilökunta huolehtii ne eteenpäin. Muistakaa siis taas jättää aamulla tarvittavat kamppeet käsimatkatavaroihin. Laukut saa jo kuitenkin aamupäivällä takaisin.
Matkustajat saavat numerolaput, jotka laitetaan laukkuun kiinni. Numero on samalla ryhmä, jonka mukaan lähtöaika ulos laivasta määräytyy.
SeaPass näytetään viimeisen kerran poistuttaessa laivasta. Sen jälkeen mennään terminaaliin, josta etsitään oma laukku jälleen oman numeron avulla.
(Joillain risteilyillä matkustajilla on mahdollisuus lähteä laivan omien laukkujensa kanssa ensimmäisenä ryhmänä eli kukonlaulun aikaan. Samoin joskus on mahdollisuus maksamalla ylimääräistä jäädä laivaan iltapäivään asti, mutta silloinkin laukut täytyy luovuttaa edellisenä iltana.)
Entäs tipit? Ostoihin laivalla lisätään automattisesti 15 % tippiä. Tässä ei voi pullikoida vastaan.
Jokaisella laivayhtiöllä on myös pakolliset tipit, jotka määräytyvät kiinteänä summana per matkustaja per päivä. Tässä voi pullikoida vastaan, mutta se on sekä työlästä että aikaavievää aivan karsean epäkohteliaasta puhumattakaan.
Koska tässä asiassa mennään amerikkalaisen kulttuurin mukaan, on tipit järkevintä ajatella vain yhtenä osana matkan kokonaishintaa ja maksaa ne mukisematta. Niin me teemme. Aina.
Kun tippaa kunnolla, voi saada baarimikoilta juoman lisäksi muitakin herkkuja.
Miten ne maksetaan?
Tässä on useita vaihtoehtoja, ne riippuvat laivayhtiöstä.
Maksat ne heti varatessasi. Jos varaat vapaan kattauksen, tämä vaihtoehto on pakollinen.
Ne veloitetaan risteilytililtäsi päivittäin.
Maksat ne matkan viimeisenä päivänä käteisellä kyseisille henkilöille (nykyään harvinainen tapa).
Vaikka tipit osoitetaan tietyille, nimetyille henkilöille, ne jaetaan useamman ihmisen eli tiimien kesken.
Kaikille työntekijöille voi antaa tippiä koska tahansa käteisenä.
Vielä muutama yleinen huomio:
Riippumatta laivan reitistä, hinnat ilmoitetaan US-dollareina.
Laivan pääkieli on aina englanti, ja sitä puhuu koko henkilökunta. Työntekijät tulevat monista maista, joten aksenttien kirjo on kaikkea äidinkielestä täysin ymmärryksen ylittävään.
Ainoa paikka, jossa käytetään käteistä, on kasinossa ostaessa pelimerkkejä pöydässä ja kassalla voittoja maksettaessa.
Kameroita on lähes joka paikassa. Hyteissä ja hisseissä ei.
Jos jokin asia mietityttää, asiakaspalvelu eli Guest Services auttaa.
Ja niin auttaa LaSikin, jos tulee kysymyksiä. Risteily on parasta reissaamista :)
