10. päivä

Heiiippa kaikille!!
Ensin kysymys ja vastaus -palsta:
Remo on poika ja halusi selvästi todellakin tulla mukanamme kotiin. Pakastimeemme ei ikävä kyllä mahdu 25 kiloa kalaa (viikossa), joten menemme kotiin takaisin kaksin.

Ullis-muru: Lähin NFL-matsi oli 500 kilometrin päässä. Otimme siis toiseksi parhaan vaihtoehdon.

Sitten tämän päivän asiaan:

Saavuimme aamulla Phillipsburgiin. Olemme saarella, joka on jaettu Ranskan ja Hollannin kesken ja on nimeltään St Maarten/St Martin.

Tämä oli ehkä koko matkan odotetuin päivä. Itse asiassa koko risteily valittiin sillä perusteella, että se käy tässä paikassa. La kuuli paikasta nimeltä Maho Beach ensimmäisen kerran 15 vuotta sitten ja on odottanut tänne pääsyä kuin kuuta nousevaa siitä lähtien.

Mikäs tässä nyt sitten on niin erikoista? Katsokaa itse.

Niinpä. NIINPÄ. Olimme rannan päässä olevassa Sunset Barissa lähes koko päivän. Saapuvat koneet merkitään joka päivä surfilautaan ja sitten odotellaan kaikenkokoisia koneita tulevaksi.

Phillipsburg on todella sievä kaupunki ja tulemme tänne takaisin ensi toukokuussa. Seuraava risteily on jo varattu!!

Tänään oli taas vaikuttava auringonlasku.

Menimme illalliselle Rita’s Cantinaan, jossa oli meksikolainen fiesta. Tsekatkaa vähän hombren sombreroa.

Ruoka oli ihan kelpoa tortillasettiä, mutta ay ay ay mitkä margaritat!!

Fiestaan kuului myös tanssikilpailu, jonka huutoäänestyksen voitti aivan ylivoimaisesti tämä nuori Gangnam stylen taitaja.

Tänään laivalla oli myös 1920-luvun salakapakka. Sisään pääsi mikäli löysi paikalle, tiesi salasanan, oli pukeutunut asianmukaisesti ja maksoi 35 dollarin pääsymaksun.

Meillä on jäljellä kaksi meripäivää ennen paluuta Fort Lauderdaleen. Jihuuuuu!!

Päivän palindromi:
Ne heitot - iik - kiitotiehen.